Edustusjoukkueen kausi 2017 päättyi pettymykseen. 2018 joukkue rakenteilla


Gnistan palasi kaudeksi 2017 Ykköseen selkeänä haastajana. Kausi piti sisällään hyviä ja huonoja hetkiä, mutta lopputuloksena oli lopulta tippuminen takaisin kolmannelle sarjatasolle.
Kaudelle 2018 lähdetään Roberto Nuccion luotsaamana hakemaan nousua takaisin Ykköseen. Tässä jutussa yhteenvetoa viime kaudesta sekä ajatuksia siitä mitä tulevaisuus Gnistanin edustusjoukkueen osalta pitää sisällään.
Yhteenveto viime kaudesta
Manageri Antti Uusitalo ei syksyllä 2016 kauaa ehtinyt juhlia sarjanousua, kunnes oli jo käännettävä katseet aiempaa selvästi isompiin haasteisiin. Yksi suurimmista haasteista oli kilpailukykyisen joukkueen rakentaminen:
– Joukkueen kokoamisessa pitää toimia olemassa olevien resurssien ja sitä vastaavien realististen tavoitteiden mukaisesti. Kiinnostusta Ykkösen joukkueeseen oli paljon pääkaupunkiseudulla.
Tottakai haluttiin antaa useille edellisen kauden nousun takana oleville pelaajille mahdollisuus näyttää Ykkösessä osaamista – toisaalta tiedettiin, että vahvistuksia tarvitaan.
Joukkueen rakentamisessa piti huomioida myös jo tammikuussa alkanut Suomen Cup, jossa jokaisella pelaajalla tuli olla pelaajasopimus.
Gnistan käytti laajaa pelaajarinkiä kauden mittaan, osittain pakonkin sanelemana:
– Näin jälkeen päin voi sanoa, että pelaajia oli liikaa. Toisaalta pahoja loukkaantumisia tuli jo talvella ja olosuhteiden pakosta meidän oli otettava uusia pelaajia.
Omaa onnistumistaan joukkueen rakennuksessa ”Kyttä” ruotii seuraavasti:
– Loppukauden hyvät tulokset kertovat siitä, että jo talvella kasassa olleella rungolla pystyi pelaamaan hyvin Ykkösessä. Yksittäisiä pelaajia tuli loppukaudella mukaan, mutta nämä ei ollut ratkaisevia.
Jos vertaa muihin Ykkösen joukkueisiin, niin silmiin pistävää on se, että useassa joukkueessa oli muutama todellinen profiilipelaaja, joihin oli panostettu. Meidän joukkueessa oli isossa kuvassa paljon pelaajia, jotka olisivat pystyneet pelaamaan missä tahansa joukkueessa, mutta sellaiset selkeät tähtipelaajat sarjassa meiltä puuttuivat.
Runsaasti loukkaantumisia sisältänyt talvikausi loi oman haasteensa alkukauteen:
– Alkukauden peleissä näkyi se, että osalla pelaajista oli huono talvi. Loukkaantumisten takia moni pelaaja oli fyysisesti liian huonossa kunnossa Ykkösen vaatimuksiin, Uusitalo toteaa ja lisää:
– Sanoisin, että meillä ei ollut tarpeeksi tehoja treeneissä talvella, joka näkyi siinä, että pelit rasittivat pelaajia todella paljon ja edesauttoi loukkaantumisia.
Talvikauteen toi oman värinsä myös Suomen Cupin lohkovaihe, jossa Gnistan selvisi HJK:n, Hongan, HIFK:n sekä KTP:n tarjoamasta haasteesta kunniakkaasti. Riemukkaan HIFK-voiton sekä KTP-tasapelin myötä Gnistan sijoittui neljällä pisteellään lohkon neljänneksi jättäen KTP:n taakseen.
Kauden alla Oulunkylän Musta Pekka-areena siirtyi Gnistanin pääomistukseen. Tämän Gnistanin kannalta erittäin tärkeän muutoksen myötä Oulunkylän urheilupuiston kovia kokenut vanha pelialusta vaihdettiin uuteen. Remontin vuoksi Gnistan aloitti kauden evakossa Töölön Telia 5G-stadionilla pelaten siellä kaksi ensimmäistä kotiotteluaan.
Vaikea alkukausi johtaa valmentajan vaihdokseen
Kevätkausi piti sisällään heti kaksi reissua Ouluun sekä kerran Kokkolaan. Kausi alkoi 1-0 tappiolla AC Oulua vastaan toiveita herättäneestä peliesityksestä huolimatta. Kevätkausi sujui lopulta voitoitta, mutta OPS-tasapelin sekä kahden yliajalla tulleen tasoitusmaalin turvin pistepussi karttui sentään kolmella pisteellä.
Toukokuun vaihtuessa kesäkuuhun saatiin heti mieluisia uutisia nousukaudella maaleja sylkeneen Kron Rexhepin palatessa keltapaitaan. Kentällä kesäkuu oli sysimusta Gnistanin hävitessä kaikki neljä kamppailuaan. Kipinä onnistui terävöittämään kevään peleissä takunnutta hyökkäyspeliään iskien 7 osumaa, mutta vastapainoksi omissa soi peräti 12 kertaa.
Heinäkuun alussa Gnistan haastoi tosissaan Hongan Espoossa, mutta heikot kotiesitykset OPS:aa ja KPV:ta olivat liikaa johtoportaalle. Heinäkuun 17. päivä Gnistan uutisoi erottaneensa Tommi Lingmanin tehtävistään.
– ”Stoba” nosti meidät Ykköseen 14 vuoden odotuksen jälkeen ja se pitää aina muistaa, muistuttaa ”Kyttä”, mutta tämän jälkeen syitä, jotka johtivat Lingmanin erottamiseen:
– Taktisesti emme olleet alkukaudesta riittävän hyviä Ykkösen vaatimuksiin. Pelaajat eivät aina toimineet kentällä joukkueena ja epäselvyydet johtivat yksilövirheisiin liian usein. Toinen asia on talvitreenien tehot – meidän olisi pitänyt yksinkertaisesti treenata kovempaa.
Valkeakoskelle Hakaa vastaan matkustettiin väliaikaisen päävalmentaja Petri Haapimaan johdolla, mutta 20.7. uudeksi päävalmentajaksi julkistettiin italiainen Roberto Nuccio.
Nuccion johdolla nousuun
– Tullessani sisään heinäkuussa joukkue oli henkisesti aika väsynyt ja toivoton, mutta pelaajat reagoivat erittäin hyvin. Organisaatio on tukenut toimintaani ja loppujen lopuksi ei ollut hirveän vaikeaa tehdä haluamani muutoksia, kuvailee Nuccio lähtötilannetta antaen samalla kiitosta johtoportaalle.
Nuccio muutti pelisysteemiksi 3-5-2 muodostelman, johon ei lopulta tehty muutoksia missään vaiheessa kauden aikana.
– Mietin monta kertaa, että voisimme pelata 4 miehen puolustuslinjalla, mutta ei ollut hirveästi aikaa kokeilla eri systeemeitä. Minulle ei ole mitään merkitystä pelisysteemillä vaan on tosi tärkeää, miten pelaajat liikkuvat kentällä ja reagoivat tilanteessa.
Teimme muutaman kerran muutoksia puolustussuuntaan pelaamiseen. Onneksi vastustajatkin tuolloin luulivat meidän pelaavan normaalilla 3-5-2-systeemillä, kuvailee Nuccio taktisia valintojaan sekä omaa valmennusfilosofiaansa.
Nuccion tultua Gnistan osoitti heti piristymisen merkkejä kotiottelussa EIF:a vastaan, mutta vasta italialaisluotsin toinen ottelu johti voittotilin aukeamiseen Grankulla IFK:n kustannuksella.
Siirtoikkunan auetessa Gnistan vahvisti joukkuettaan merkittävästi. Elokuun alussa joukkueeseen hankittiin kokenut maalivahti Alessandro Marzuoli, Viron pääsarjassa vuosia vaikuttanut keskikenttäpelaaja Hidetoshi Wakui sekä Hongasta lainattu nimekäs kärkipelaaja Jean Silva.
Elokuu oli Gnistanille nousujohteista aikaa. Matkan varrella kaatuivat kärkijoukkueet TPS ja Honka Oulunkylässä sekä AC Oulu vieraskentällä. Ainoa tahra oli Pietarsaaressa koettu 2-0 tappio Jarolle.
Loppusyksyn sulaminen
Syyskuun valopilkkuna oli komea vierasvoitto KPV:sta, mutta kirvelevät tappiot OPS:lle, EIF:lle ja Grankulla IFK:lle tarkoittivat lähes toivotonta tilannetta lokakuun kahdelle viimeiselle sarjakierrokselle.
Tappio TPS:lle varmisti Gnistanin putoamisen, joten päätöskierroksen tasapelipiste Jaroa vastaan oli pelkkää kosmetiikkaa.
Nuccion aikana Gnistan kaatoi vuorollaan kaikki kärkikolmikon joukkueet, mutta kohtaloksi koituivat tappiot alemman kastin joukkueita vastaan.
– Ei pidä väheksyä myöskään vierasvoittoamme Grankulla IFK:ta vastaan tai tasureita Hakaa ja Jaroa vastaan. Olen scoutannut aika hyvin kaikkia joukkueita ja mielestäni pelasimme samalla tasolla kuin muut joukkueet.
Luulen, että OPS-tappio oli meille henkisesti ratkaisevan paha. Siinä pelissä saimme kaksi mielestäni oikein tuomittua punaista, mutta oli siinä vähintään 2 tilannetta, joista vastustajankin olisi pitänyt saada punainen kortti.
Viimeisessä pelissä Grankulla IFK:ta vastaan pelaajamme eivät olleet enää niin motivoituneita ja se on myös ymmärrettävää, summaa Nuccio Gnistanin loppukautta hänen alaisuudessaan ja lisää:
– Kun tulin joukkueeseen ilmapiiri oli vähän rikkinäinen ja pelaajien motivaatio sekä itseluottamus olivat matalalla. Näiden nostaminen oli se, missä onnistuimme yhdessä koko valmennustiimin voimin. Sarjapaikan säilyttäminen oli tietysti se, missä epäonnistuimme.
Katse tulevaan
Uusitalo ei ole jäänyt putoamista surkuttelemaan, vaan katsoo eteenpäin:
– Kakkoseen lähdetään tottakai voittamaan lohkoa ja hakemaan nopeaa paluuta Ykköseen. Kakkonen on tuttua ja ollaan nyt Ykkösen kokemuksen jälkeen monessa asiassa uudella tasolla.
Organisaatiossa tehdään koko ajan kehitystyötä. Resurssit ovat rajallisia, mutta jos ei uskalla ottaa hieman etunojaa, mitään kehitystä ei tapahdu.
Kolme kautta jatkuneen HIFK-yhteistyön jatkuminen on Uusitalon mukaan epätodennäköistä.
– Heillä on nyt uusi tilanne, kun on joukkueet Ykkösessä ja Kakkosessa. Todennäköistä on, että heillä on jatkossa yhteistyö näiden kahden joukkueen välillä.
HIFK-yhteistyö on ollut toimivaa molemmin puolin ja iso kiitos HIFK:lle siitä. Se, että emme tee suoraa pelaajayhteistyötä ei tietenkään tarkoita täysin yhteistyön loppumista. Päinvastoin, olemme tiiviisti tekemisissä ja kuten jo tässä vaiheessa monet tietää, tulemme todennäköisesti tekemään yhteistyötä olosuhde puolella ensi kaudella.
Lokakuussa Gnistan julkisti Roberto Nuccion jatkon päävalmentajana, jonka lisäksi italiainen ottaa hoitaakseen urheilutoimenjohtajan sekä A-juniorijoukkueen valmentajan tehtävät.
– Olin luvannut itselleni, etten valmentaisi enää 2. divarin joukkuetta. Suurin osa pelaajista eivät ole ammattilaisia, jonka vuoksi pitäisi tehdä aina kompromissejä harjoitteluaikojen kanssa, ottaa huomioon harjoittelun intensiteetti, lomat jne.
Otan kuitenkin Gnistanin valmennushaasteen erittäin positiivisesti ja innostuneesti, sillä joukkue on ollut aina tarpeeksi korkealla tasolla ja organisaatio on hyvä, avaa Nuccio jatkonsa taustoja ja esittää managerille toiveen tasokkaasta joukkueesta:
– Tietysti valmentaja voi vaikuttaa mielestäni eniten henkisesti ja taktisesti, mutta pelaajat itse ovat kentällä, joten pelaajien taso joukkueessa merkitsee paljon.
Kauden 2018 joukkue rakentuu vauhdilla. Sopimusuutisia on odotettavissa lähipäivinä.

Tilatessasi uutiskirjeen saat Gnistanin tuoreimmat suoraan sähköpostiisi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen.
Lue lisää.